Alkuun: Tietenkään seksityötä ja hoitsuilua ei voi loputtoman pitkälle edes verrata. Tässä on mun omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvaa vertailua. Joku muu varmasti on onnellisempi hoitajana, kuin olisi seksityöntekijänä. Kolmannelle sopii joku ihan muu ammatti.
Hain aikanaan hoitoalalle ”koska oli pakko hakea johonkin”. Sitten pääsin kouluun, ja viikossa olin varma että nyt löytyi unelma-ala. Koulun suoritin kiitettävin arvosanoin ja pääsin töihin just sinne minne halusinkin. Ajattelin olevani oikeassa paikassa, ja pitkään varmasti asia olikin niin.
Mutta tiiättekö. Tällä ammatin vaihtamisen matkalla on ollut kaikenlaista kipuilua ja luopumisen tuskaa. Ajoittain edelleen ikävöin vanhalle työpaikalle. Mutta itse työtä en ikävöi enää. Tarkat työajat, paitsi silloin kun itse piti joustaa ja jäädä ylitöihin. Työtahti niin kova, että joka päivä ennen nukahtamista kelasi vielä päivää läpi, että muistiko kirjata koneelle kaikki annetut tai antamatta jääneet lääkkeet. Muistiko ilmoittaa keittiöön kaikki allergiat? Ja kymmeniä muita asioita, jotka olisi pitänyt itse hoitaa tai muistaa delegoida eteenpäin. Pahimmillaan töissä unohti pitää vessa- ja ruokataukoja kiireen vuoksi.
Kuulostaako kivalta? Jep, ei minustakaan. Silloin kun tajusin seksityön oikeasti olevan minulle mahdollista, se tuntui jännältä seikkailulta. Ja nyt kun olen hetken pyörinyt kuvioissa, voin todeta tämän olevan parempaa ku uskalsin kuvitellakaan.
Minä olen elämäni aikana päässyt aika helpolla siinä mielessä, että oon terve ja hyvinvoiva. Hyvinvoiva ihminen kestää stressiä, mutta on silkkaa tyhmyyttä kuluttaa itsensä loppuun stressaamalla töissä päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Nyt kun minulla on enemmän aikaa keskittyä itseeni, minä ehdin ja jaksan töiden lisäksi harrastaa enemmän liikuntaa. Nukun parempia yöunia, laitan enemmän itse ruokaa. Huoraamisen myötä olen lopettanut tupakoinnin, koska haluan (silkasta arvostuksesta asiakkaita kohtaan) tuoksua kaikin puolin miellyttävältä, eikä enää ole ”pakko päästä hermoröökille”. Puhumattakaan psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisestä, kun on taas aikaa ja jaksamista hoitaa ihmissuhteista…
Joskus minulla on huono omatunto, kun hakeuduin pois hoitoalalta. Näitä hetkiä tulee, kun luen uutisia siitä miten pahassa jamassa hoitajat on. Pitäiskö minunkin olla siellä pelastamassa joku yksikkö henkilöstövajaukselta? Pyrin työntämään ne ajatukset pois, koska mä arvostan omaa työpanostani seksityöntekijänä ja minä pystyn vaikuttamaan omien asiakkaideni hyvinvointiin omalla, erilaisella työpanoksella.
Toistan itseäni, mutta olen edelleen valtavan onnellinen! Vieläkään en voi henkilökohtaisessa elämässäni tätä hehkuttaa, onneksi mulla on tämä blogi. Niin paljon uusia kokemuksia seksityön ja pornon parissa. Opettavaisia kohtaamisia, uusia tapoja luovaan itseilmaisuun, hyvien vibojen pallottelua puolin ja toisin. Ja silti, minähän olen vasta aloittelija. Mitä kaikkea kivaa mulla onkaan vielä edessä!
Moi.
Mielenkiintoista lukea blogejasi. Tunnut olevan vilpittömän tyytyväinen nykyiseen työhösi ja nauttivan siitä. Siksi haluankin tavata sinut heti kun meille molemmille löytyy sopiva aika ja paikka.
Only Fan-tilaajaksesi kiinnostaa kyllä ryhtyä nopeastikin. Only Fan- toiminta on kyllä aikamoinen mysteeri minulle, joten se vähän arveluttaa. Ehkä sekin minulle jossain vaiheessa valkenee.
Hyvää lopputalvea ja kevättä sinulle ja toivottavasti saamme tapaamisen aikaseksi.
Terv. Arto